Syksyllä kunto- ja jumppasalit täyttyvät liikkujista, kun kesän jälkeen palataan arkeen. Hyvä niin! Yhtä varmasti käy myös niin, että kun syksy on hieman edennyt pidemmälle, saleilla alkaa olla väljempää. Liikuntakärpänen puraisi, mutta ihottuma parani nopeasti.
Moni valmennettavakin sanoo, että aina minä aloitan, mutta sitten se innostus taas hiipuu. Aloittelijan virhe on usein se, että innostuksen puuskassa aloitetaan joko liian kovaa tai määrät ovat liian suuria. Kroppa väsyy, mieli uupuu ja siksi motivaatio notkahtaa.
Samanlaisia ”aallonpohjia” tulee kaikille – ei vain aloitteilijoille. Treeniin ja liikuntaan voi tulla tauko sairastumisten, vammojen, kiivaan työputken tms. seurauksena. Yksi ensimmäisistä omista valmentajistani sanoi, että ei huippu-urheilijakaan ole koko ajan yhtä kovassa iskussa. Elämään kuuluvat huiput ja laaksot sen kaikilla osa-alueilla.
Liikunnan upottaminen osaksi arkea tauon jälkeen tarkoittaa uuden tavan opettelua. Se koetaan helposti vaivalloiseksi ja tokihan se vaatiikin alkuun hieman extraenergiaa. Mutta missään nimessä ei kannata potea huonoa omaatuntoa siitä, jos kesä meni ”harakoille”. Aina voi aloittaa uudelleen ja jatkaa siitä, missä nyt sattuu kuntonsa kanssa olemaan. Älä ainakaan jätä aloittamatta yhtään lajia siksi, että ajattelisit muiden olevan kuitenkin paremmassa kunnossa. Voin vakuuttaa, että meitä ”nyt-mä-taas-aloitan” -tyyppejä on pian salit pullollaan! Tuu sinäkin!
